Fiti: Minä pieraisin kerran unissani ja heräsin jyrinään.
Carmen: Candela kestää kuin pyhimys.
Fiti: Candelalla valui vesi silmistä. Lakanatkin nousivat kuin aaveet ja lasit heiluivät.
Tämä ei ole perhe, tämä on sikatila. Doña Carmen.
Raul: Mun pitää saada tietää, sopiiko sulle, että yritän iskeä Evan? Et kai hermostu?
Marcos: Miksi hermostuisin?
Raul: No kun sä joskus katsot sitä ihan kuin rakastuneesti.
Marcos: Ei, ei. En yhtään. Sen ajatuksen hylkäsin jo kauan sitten. Sehän on mun sisko.
Eva on hienostunut ja sä, anteeksi nyt vain ystäväni, olet pönttö. Chukyn lausunto Raúlista.
Triviaa
Kun Nakkisota esitettiin Espanjassa 14. huhtikuuta 2004, putosivat jakson katsojamäärät (5,8 miljoonaa) selkeästi kahden edellisen osan ennätysmurskajaisista. Luvut jäivät kaiken kaikkiaan kolmannen kauden toiseksi vaatimattomimmiksi.
Jakson ravintolakohtaukset on kuvattu Restaurante La Galette II:ssa (Calle de Doña Bárbara de Braganza, 10, Madridin Salamancan alueella). Loppukohtaus on sen sijaan tehty jossakin muualla kuin La Galetten edessä.
Raulin vapautus puulaatikosta on sutaistu purkkiin Madridissa Barajasin kansainvälisen lentokentän rahtiosastolla.
Evan ja Marcosin kohtaaminen valokuva-automaatilla on Serranon perheen pisin mykkä kohtaus, jonka aikana ei lausuta yhtäkään suusanallista vuorosanaa. Kestoa 3 minuuttia ja 15 sekuntia.
Itävaltalainen Gustav Mahler (1860-1911) lienee sattuneesta syystä Serrano-fanien suosikkisäveltäjä klassisen musiikin alalla. Jakson 33 loppukohtauksessa soi taustalla poppisversio Mahlerin viidennen sinfonian Adagietto-osasta. Evan ja Marcosin rakkaustarinan epävirallista tunnusmelodiaa kuullaan pariin otteeseen vielä seuraavassakin osassa. Gustav Mahler sävelsi teoksen kesämökillään Itävallan Maierniggissä Wörthersee-järven rannalla vuosina 1901-1902.
Luchino Viscontin ohjaama elokuva Kuolema Venetsiassa vuodelta 1971 lienee tunnetuin kokoillan raina, jonka musiikkina käytetään Mahlerin viidennen sinfonian Adagiettoa. Numero esitettiin myös senaattori Robert Kennedyn hautajaisissa New Yorkissa kesäkuussa 1968.
Foorumin nuorimmille jäsenille tiedoksi, että Rolling Stones on englantilainen rockyhtye, jota isovanhemmat kuuntelivat nuorina. Bändin johtohahmot ovat laulusolisti Mick Jagger ja kitaristi Keith Richards.
Huomautuksia käsikirjoituksesta
Afri, Marcos ja Chuky tarkkailevat Evaa La Galetten ravintolassa suurehkon ikkunasermin takaa vain noin 5-10 metrin päästä. Ennen porukan häipymistä lentokentälle Chuky mylvii vielä kännykkään keuhkojensa täydeltä. Silti Eva ei näe eikä kuule mitään.
Kuulo on Serranojen melskeessa mennyt myös Guillelta ja Currolta tai sitten Lucían poikien iltakaakaoon sekoittamassa unilääkkeessä on potkua kuin pienessä kylässä. Kun Raúl loikkaa ikkunasta hämähäkkimiehen ketteryydellä Serranon poikien huoneeseen ja ryhtyy keskellä yötä neuvottelemaan naispoliittisista asioista Marcosin kanssa, jatkavat nuoremmat veljet hirsien vetämistä samassa huoneessa kuin ei mitään.
Marcos kirjoittaa Evalle valokuva-automaatin otoksissa, että on rakastanut tätä ensimmäisestä päivästä lähtien. Pientä rajaa, Marcos-puppeli! Olihan siinä välissä säätöä kaikenlaisten kirjallisuudenopettajienkin kanssa
Jaksosta lisää
http://p1.foorumi.info/serranonperhekes ... 740#587740
http://p1.foorumi.info/serranonperhekes ... ight=03x07
Jakso 33: Nakkisota (La Jamoneta)
Serranon perheen tuotannossa pidetään tapana leikkiä vastakohtaisuuksilla. Jo sarjan alkuasetelmassa yritetään yhdistää tuli ja vesi, sillä Serranon ja Capdevilan perheiden arvot ovat aivan eri planeetalta. Sarjan yksittäisissä kohtauksissa sekoitetaan usein draamaa ja farssia velmulla tavalla. Vastakohtaisuuksilla herkutellaan myös jaksojen sisäisessä rakenteessa. Niinpä Nakkisodassa tarjotaan hienostuneen, klassisen musiikin sävelillä maustetun loppukohtauksen vastapainoksi junttimaista pieruhuumoria.
Paljon parkua panostuksista
Diegolla, Santilla ja Fitillä käy leimahdus aivoista. He keksivät, että kinkkuleipien myynti stadionien edessä esimerkiksi Rolling Stonesin konsertin yhteydessä voisi lyödä leiville. He perustavat yhtiön, joka osoittautuu kultasuoneksi. Sämpylää menee kuin siimaa ja rahaa tursuaa sisään joka lävestä.
Kaveruksilta on kuitenkin unohtunut yksi yritystoiminnan perusääntö: pelisäännöistä olisi hyvä sopia etukäteen osakkaiden kesken. Fiti, Diego ja Santi riitaantuvat voitonjaosta, joten mekaanikko vetää lelunsa pois ja perustaa kilpailevan putkan, joka änkeää Serranon veljesten apajille. Näin käsikirjoittajat saavat tilaisuuden valottaa hieman myös Fitin persoonallisuuden pimeää puolta, nimittäin ahneutta ja lyhytjännitteisyyttä.
Vastakkainasettelu johtaa veriseen hintakilpailuun, jossa Serranojen La Serraneta- ja Fitin La Jamoneta -yhtiöt hinaavat vuorotellen kinkkuleipien hintaa kannattavuusrajan alapuolelle. Järki kuitenkin voittaa lopulta, ja Fiti lyö kättä päälle Serranon veljesten kanssa. Kinkkukiistassa päästään miesten kesken sovintoon uskottavuuden kannalta katsoen ehkä hieman liiankin suoraviivaisesti, mutta kotona jatkuu kärhämä Lucían kanssa.
Kodin hengetär muistelee aamiaispöydässä käyntiään Rolling Stonesin konsertissa vuonna 1982. Vanha kunnon valtiosalaisuuksien varjelija doña Carmen kertoo tyttärensä nakanneen rintaliivinsä lavalle ja huutaneensa Mick Jaggerille, että haluaa tehdä lapsen tämän kanssa. Läppä osuu arkaan paikkaan, sillä Diego on jo pitkään ja turhaan ehdottanut paremmalle puoliskolleen jälkeläisen alulle panoa. Lapsenteko rokkilaulajan kanssa kyllä kiinnostaa eukkoa. Höyrypäisyydelle lähes päivittäin uusia ilmenemismuotoja keksivä Diego syyttää Luciaa siitä, että hän ei sijoita yhtiöön eli avioliitton täydellä panoksella. Kinkkukapinaa huomattavasti kiinnostavampi aviokiista jää ratkaisemattomana muhimaan vielä seuraaviinkin jaksoihin.
Itsetuntoa tuhoava turaus
Maria Teresa Capdevilalla pyyhkii rautaisesti. Guillen ensimmäisellä kaudella junailema sosiaalinen boikotti on muisto vain ja nykyisin tytön kelpaa tepastella koulun käytävällä lettiä liehuttaen. Pulpetin päällekin ilmestyy makeilevia viestilappuja luokan jätkiltä. Guille tosin mulkaisee Boltsia huolestuneesti, kun tämä lohkaisee suopean lausunnon Mari Teren vartalonpiirteistä. Tetén itsetunto rojahtaa kuitenkin kattokerroksista ryminällä alas, kun kesken taulutehtävän teon neidiltä pääsee hienostunut ilmavaiva.
Teté ottaa turauksen raskaasti. Maine on mennyttä loppuiäksi. Muu perhe ottaa asian kuitenkin komiikan kannalta ja lyö ylidramatisoivan tytön kustannuksella lekkeriksi. Santi tärisyttää Serranojen keittiön astioita päästämällä ilmoille jymyisän kananmunaleijan, ja Guillekin osallistuu ilkamointiin elegantilla balettipierulla. Asia saa koomiset mittasuhteet, kun lopulta jopa psykologi Fermín/Fernando sekoitetaan soppaan. Pierutohtori neuvoo perhettä tekemään ilmavaivoista normaalin ilmiön, jolloin Teté lakkaisi pitämästä asiaa järkyttävänä poikkeuksena. Lucia retuuttaa tyttärensä puoliväkisin kouluun, jossa irvistely ei ota loppuakseen. Nuorempi Capdevila lyö kuitenkin nyrkkiä pöytään ja hiljentää takapenkin tampiot huutamalla näille, ettei ole niin nuija, että kiinnittäisi asiaan enää sen enempää huomiota.
Rakkauden rapsahdus rappusilla
Kolmiodraamassa Eva-Marcos-Raúl alkavat vähitellen koittaa ratkaisun hetket. Martinezin poika tunkeutuu aamuyöstä Serranon jannujen huoneeseen neuvottelemaan Evasta. Marcos antaa Raúlille vapaat kädet ja valehtelee sujuvasti, ettei välitä Capdevilan tytöstä romanttisessa mielessä - onhan hän sentään sisko. Serranon sälli on sisarpuolelleen velkaa ravintolaillallisen, joten hän lahjoittaa sen Raúlille. Sen jälkeen Marcos vihjaisee Evalle tulossa olevasta ravintolaillallisesta ja siihen liittyvästä yllätyksestä. Sisarpuoli jää siihen hurskaaseen uskoon, että se on Marcos, joka on viimeinkin tarttumassa syöttiin. Capdevilan tyttö kun on parikymmenen jakson ajan odottanut turhaan, että soittajapoika alkaisi vähitellen ottaa onkeensa hiljaiset lemmensignaalit. Ei ole tehonnut paistinpannu, niskahieronta eikä suihkun jakaminen, mutta nyt tunnelin päässä näyttäisi pilkottavan valoa.
Raúl miettii keinoa, jolla Evan voisi kampittaa ketoon. Kun Chuky haukkuu Martinezin kollia pöntöksi, syttyy tämän tavallisesti himmeässä ullakkohuoneessan lamppu. Pönttö, pönttö Hänhän voisi yllättää Evan työntymällä esiin jostakin pöntöstä eli laatikosta ruusut kädessä. Niinpä hän antaa sulkea itsensä puulaatikkoon, joka on määrä kiikuttaa Evan illallispaikkaan La Galette Dosin ravintolaan. Hän kuulee kuitenkin puupalttoon sisällä, miten Eva hehkuttaa Afrille treffejä Marcosin kanssa. Nuoremmalle Martínezille selviää kerralla koko kuvio: Eva onkin lätkässä Marcosiin.
Rahtipalvelu on nähnyt parempiakin päiviä. Raúlia kiikuttava laatikko menee nimittäin vahingossa Madridin kansainväliselle lentokentälle Barajasiin samalla, kun soittoruokalassa Marcosia odottava Eva saa illallisseurakseen puulaatikon, jonka sisältä paljastuu tuliterä ruohonleikkuri. Raúl on pulassa, mutta saa onneksi kirstuunsa puhelun Chukylta, Marcosilta ja Afrilta, jotka laukkaavat kieli vyön alla lentokentälle ja päästävät hänet ulos
rahtiosastolla.
Raúl Martínez on tähän saakka käyttäytynyt sarjassa varsin pentumaisesti, mutta nyt hänestä löytyy miestä tunnustamaan, että peli on pelattu Evan suhteen. Hän kertoo parhaalle kamulleen, miten asiat oikeasti ovat ja ilmoittaa tälle, että Eva odottaa ravintolassa. Marcos rutistaa kaveriltaan luut kasaan ja ottaa ritolat. Kun hän saapuu perille ravintolaan, kertoo hovimestari, että tyttö on jo lähtenyt. Serrano kirota päräyttää espanjaksi, kääntyy kannoillaan ja lähtee etsimään Evaa öiseltä pihalta, jossa tyttö istuu mieli maassa kivisillä portailla. Jonkin ajan kuluttua kuuluu rapsahdus.
Videoita
http://www.youtube.com/watch?v=V3lKLUHDah0
