Eva ja Marcos-tarinani

Yleistä keskustelua sarjasta laidasta laitaan

Valvoja: zapoing

Jatkanko tarinan kirjoittamista?

Kyllä.
10
91%
Ihan sama...
1
9%
Et.
0
Ei ääniä
 
Ääniä yhteensä : 11

ViestiKirjoittaja -Summer- » Pe Touko 01, 2009 9:37

//EDIT//

Kommentteja?
Kuva
It's a hard thing faking a smile when I feel like I'm falling apart inside.
-Summer-
Diego Serrano
 
Viestit: 1715
Liittynyt: Ma Syys 01, 2008 4:19

ViestiKirjoittaja SRO » Pe Touko 08, 2009 7:56

Hyvää tarinaa kirjotat, jatka ihmeessä!
Kuva
SRO
MAHTIDIEGO
 
Viestit: 16556
Liittynyt: Pe Syys 05, 2008 2:30
Paikkakunta: P-Suomi

ViestiKirjoittaja Hawkit » Pe Touko 08, 2009 8:50

Jatka, kuten olen aikaisemminkin ilmaissut, kirjoittamisesi on sujuvaa ja mukavaa luettavaa ja tarina on mielenkiintoinen. :)
Kuva
"Eikä kasvia voi patentoida, eli siks se on pakko paskaa paketoida"
Avatar
Hawkit
MAHTIDIEGO
 
Viestit: 19744
Liittynyt: Ma Syys 15, 2008 10:14
Paikkakunta: Hamina

ViestiKirjoittaja Serranno » La Touko 09, 2009 7:05

Tosi hyvä ja kiinnostava tarina, jatkoa odotan =)
Avatar
Serranno
Chuky Salas
 
Viestit: 28
Liittynyt: Su Huhti 19, 2009 5:18

ViestiKirjoittaja -Summer- » Su Touko 10, 2009 9:40

Kiitoksia kommenteista! Ja sit taas jatkoo tarinaan ja siitä kommenttia ;)

OSA 6

"Eva! Sori kun kesti, oli pakko käydä tavernassa puhumassa isän kanssa", Marcos huusi kiivetessään rappusia ylös kohti tyttöjen huonetta. Ovella hän kuitenkin pysähtyi kuullessaan jonkun ilmeisesti miespuolisen, hyvin tutulta kuulostavan henkilön puhetta ja seuraavaksi Evan kuiskaavan: "Hei, nähdään huomenna klo 10 koulun pihalla. Älä tee ohareita, kulta, nähdään sitten!". Seuraavaksi Eva ilmeisesti suuteli tätä poikaa.

"Afri-kulta, kuka se idiootti on? Se Evan poikaystävä?" Marcos tiedusteli työntäen African vasten kylpyhuoneen seinää. "En varmasti kerro, mä lupasin... Tai siis..." Africa selitti vaieten kuitenkin Marcosin työntäessä wc-harjan hänen suunsa eteen. "Da-David. Se on... sellanen David."
"David? Oikeesti? En olis uskonu..." Marcos huokaisi vihaisesti. "Afri, luuletko mua ihan idiootiksi? Se on Raúl. Miten ne saattaa? Täytyy keksiä jotakin ja nopeasti. Me keksitään se yhdessä. Mennään teille miettimään, siellä ei kai oo ketään kotona?" Marcos kysyi vilkaisten Afria vihaisen itsevarmasti. "Ei oo,onneks. Me laitetaan ne kärsimään ja kunnolla."


Seuraavaksi: Mitä Marcos ja Afri keksivät? Miten käy tämän nelikon ystävyyden?

Sori, tuli lyhyt osa, seuraavasta tulee sit tosi pitkä :)
Ja tarkoitukseni ei oo sitten mitenkään mollata yhtäkään henkilöä, vaikka siltä saattaa vaikuttaa.
Kuva
It's a hard thing faking a smile when I feel like I'm falling apart inside.
-Summer-
Diego Serrano
 
Viestit: 1715
Liittynyt: Ma Syys 01, 2008 4:19

ViestiKirjoittaja -Summer- » Ti Touko 12, 2009 2:21

Nyt tulee kaksi osaa, koska haluan päästä tästä tarinasta eroon, sain uuden inspiraation ;)
Eli siis viimeinen osa on osa 8.

OSA 7

"Äh, Marcos, annetaan niille vaan anteeks", Africa huokaisi istuttuaan Marcosin kanssa kotinsa pöydän ääressä yli kolme tuntia. "Ei anneta, mä en pysty antamaan. Sä oot ehkä tottunut Raulin pettämiseen, mut mä en olis ikinä uskonut tällaista Evalta."
"Jaa, no, omapa on päätöksesi. Mut mä annan Raulille anteeks, mitä mun elämäni on ilman sitä."
Avain kääntyi lukossa. "Africa?" tytön isä murahti asuntoon. "Hei, isi, tässä on mun kaverini Marcos", Afri esitteli halaten isäänsä. Marcos kätteli pelottavalta näyttävää miestä nopsasti ja lähti sitten aikas nopeasti, ettei tytölle koituisi ongelmia.

"HILJAISUUS! Senkin villiapinat, eläintarhaan te kuuluisitte. Kaikki paikoilleen, myös sinä, Raul! Hyvää huomenta", Candela toivotti ärtyisenä. "Älä välitä, kulta, sillä on huono päivä", Raul selitti Afrille suukottaen tätä nopeasti poskelle. "Eva Capdevila, ylös! Opintosi ovat viime aikoina menneet erittäin huonoon suuntaan. Huomiseksi kirjoitat kahdenkymmenen sivun aineen renesanssiajasta." Eva vilkaisi Candelaa kuin päätöntä kanaa valittaen: "Renesanssiaika, kakskymmentä sivua?"
"Selvä, kolmekymmentä sivua, jos niin haluat. Marcos Serrano, Raul Martinez Blanco, seisomaan, teillä on sama kohtalo. Samoin sinulla, Africa Sanz. Hetkonen... Ei, neiti Sanz onkin jo jäänyt luokalleen. Juttelen huoltajasi kanssa huomisaamuna ja soitan hänelle tänään."
"Afri, tiedätkö sä mitä Marcos..?" Eva koitti kysyä mutta Candela keskeytti hänet. "Neidit Sanz ja Capdevila, pääsettekin puheilleni kansliaan."

"Päivää", Candela huudahti saaden Evan ja African säpsähtämään. He istuivat löysästi tuolille sanomatta mitään. "Neiti Sanz, olet erotettu koulusta kolmeksi päiväksi. Voit mennä." Eva katsahti hämmentyneenä Candelaan. Opettaja sanoi outo ilme kasvoillaan tytölle:
"Eva-kulta, jokaiselle on se yksi ainoa ja oikea mies. Vain yksi. Pyydän vain, että muistat sen. Menepäs siitä kotiin jo, ettei äitisi huolestu. Mutta... Älä unohda sitä, mitä sanoin."

"Ootko tehnyt sitä ainetta tai no, siitä renesanssiajasta?" Eva kysyi Marcosilta myöhään illalla olohuoneessa istuskellessaan, muiden jo nukkuessa. "En sitten yhtään, ei mun tarvitse. Kaikki muut tietää jo, miks. En vaan oo pystynyt kertomaan sulle, rakastan sua liikaa." Eva vilkaisi poikaa nyt jo pelästyneenä kysyen: "No?"
"Hoidin asiani kuntoon täällä ja on mulla jo työpaikkaa vähän suunniteltuna siellä... Muutan Yhdysvaltoihin."


OSA 8

Eva katseli kuin painajaisunessa, kuinka Marcos hyvästeli Afrin ja Raulin halaamalla heitä lämpimästi ja suukottaen Afria. Hän lähestyi juuri Marcosia halauksen toivossa, kun tämä sanoi: "Pitää mennä. Hyvästi, soitellaan... Afri ja Raul."

Eva juoksi. Hän juoksi, mielestään kovempaa kuin koskaan, suuremmassa hädässä kuin koskaan. Aika tuntui pysähtyvän, mutta samalla tuntui, että hän oli jo myöhässä. Hän pysähtyi puuskuttaen lippukassan myyjän luo ostaen itselleen shokissa lipun. Sitten hän vain taas juoksi...

"MARCOS!" Eva huusi lentokoneen käytävällä. Äsken koneen taukoamatta puhuneet matkustajat hiljentyivät nyt täysin tuijottaen tätä itkevää, hätääntynyttä ja hengästynyttä tyttöä. "Mitä sä täällä teet?" Marcos kysyi nousten paikaltaan käytävälle ihmeissään, mutta kuitenkin hymyillen. "No, mitäs luulet? Tulin. Tulin, koska lähden mukaan... Halusit sä sitä tai et. Mä olin täys idiootti, mä... Pilasin kaiken. Mut mä rakastan vain ja ainoastaan sua, oon rakastanu siitä asti kun tutuistun suhun. Ei mun elämäni oo mitään ilman sua."
Marcos katsoi hetken kuin vitsillä tyttöä, mutta sitten lähestyi tätä suudellen tyttöä. Jotkut tädit penkeillä huokailivat kovaäänisesti ja mummot voivottelivat nykynuoria kovaan ääneen, mutta Marcos ja Eva eivät heistä välittäneet. He olivat nyt kahden.
Kuva
It's a hard thing faking a smile when I feel like I'm falling apart inside.
-Summer-
Diego Serrano
 
Viestit: 1715
Liittynyt: Ma Syys 01, 2008 4:19

ViestiKirjoittaja minnati » Ti Touko 12, 2009 2:30

taas hyvät osat. :']
etkai sä lopeta kirjottamista? :shock: :(
Kuva
Kuva

There is no psychiatrist in the world like a dog licking your face.
Avatar
minnati
TuplaDiego
 
Viestit: 2132
Liittynyt: La Maalis 14, 2009 5:51
Paikkakunta: Jyväskylä

ViestiKirjoittaja -Summer- » Ti Touko 12, 2009 3:01

minnati kirjoitti:taas hyvät osat. :']
etkai sä lopeta kirjottamista? :shock: :(

En, en pysty lopettamaan.
Tähän oikeesti syntyy varmasti samanlainen riippuvuus kun tupakanpolttoon, tähän kirjoittamiseen, se on aika karseeta :)

Jos vähänkin kiinnostaa niin kurkkaapa uusi tarinani täältä:
http://p1.foorumi.info/serranonperhekes ... php?t=3897
Kuva
It's a hard thing faking a smile when I feel like I'm falling apart inside.
-Summer-
Diego Serrano
 
Viestit: 1715
Liittynyt: Ma Syys 01, 2008 4:19

ViestiKirjoittaja minnati » Ti Touko 12, 2009 3:38

-Summer- kirjoitti:
minnati kirjoitti:taas hyvät osat. :']
etkai sä lopeta kirjottamista? :shock: :(

En, en pysty lopettamaan.
Tähän oikeesti syntyy varmasti samanlainen riippuvuus kun tupakanpolttoon, tähän kirjoittamiseen, se on aika karseeta :)

Jos vähänkin kiinnostaa niin kurkkaapa uusi tarinani täältä:
http://p1.foorumi.info/serranonperhekes ... php?t=3897

tuokin oli tosi kiva. =))
mää en varmaan jaksais kirottaa ees yhtä osaa... joskus kirjotin, poistin sen sit lopulta. :'D
Kuva
Kuva

There is no psychiatrist in the world like a dog licking your face.
Avatar
minnati
TuplaDiego
 
Viestit: 2132
Liittynyt: La Maalis 14, 2009 5:51
Paikkakunta: Jyväskylä

ViestiKirjoittaja -Summer- » To Touko 14, 2009 5:22

minnati kirjoitti:mää en varmaan jaksais kirottaa ees yhtä osaa... joskus kirjotin, poistin sen sit lopulta. :'D

Jaa, mut kyllähän siinä yhdessäkin osassa on paljon tekemistä, varmasti sekin oli hyvä :)
-Summer-
Diego Serrano
 
Viestit: 1715
Liittynyt: Ma Syys 01, 2008 4:19

ViestiKirjoittaja tsikiita » Ma Touko 18, 2009 9:47

Tää oli tosi hyvä. Sun hääryy alkaa kirjoittaa novelleja johonki lehteen :) Vaikka jos ois joku serranon perhe fanilehti. Tai jotain semmosta.. :)
Kuva
Kuva
Avatar
tsikiita
TuplaDiego
 
Viestit: 2086
Liittynyt: Ti Maalis 24, 2009 2:43

ViestiKirjoittaja Serranno » Ti Touko 19, 2009 11:24

Jälleen hyvät osat, mahtavaa =)
Avatar
Serranno
Chuky Salas
 
Viestit: 28
Liittynyt: Su Huhti 19, 2009 5:18

ViestiKirjoittaja kkiljun » La Touko 30, 2009 2:53

Hyvä lopetus, ehkä jossain kohtaan vähän sekava.
Banneri, joka rikkoi SPK -foorumin mittasääntöjä, poistettu Operatiivisen ylläpidon toimesta!
Myös toinen poistettu, merkkirajan takia.
Myös kolmas poistettu, merkkirajan takia.

LOS SERRANOS- HASTA SIEMPRE
Avatar
kkiljun
Kirjastodiego
 
Viestit: 8010
Liittynyt: Ma Marras 26, 2007 5:15
Paikkakunta: Helsinki

Edellinen

Paluu Yleinen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa