Tästä aiheesta en ainakaan haulla löytänyt aloitusta, joten katsotaan mitä tästä tulee.
---
Jossittelun on sanottu olevan hyvää terapiaa. Jos on esimerkiksi menestynyt huonosti shakki-kilpailussa, niin aina voi jossitella, että oikeasti on hyvä ja
jos olisi siirtänytkin niin eikä näin, niin olisi voinut voittaa. Jossittelu siis tietyssä mielessä kehittää itsetuntoa.
Jossitteluhan on lisäksi erittäin mielenkiintoista ja korkealentoista. Se voi päätyä mihin tahansa, vaikka umpikujaan ja katkeraan loppuun.. Jossittelu kehittää myös jonkin verran mielikuvitusta.
Mutta entä jos Serrano maailmassa asiat olisivatkin tapahtuneet toisin? Entä jos Santi ei olisi ärjähdellyt Tavernan tiskin takana? Silloin olisi voinut käydä vaikka niin, että Diego olisi hoitanut asiat omalla tyylillään.
Entä jos Marcos ei olisi ihastunut Evaan?
Silloin kummallakin olisi ollut oma tyttö/poikaystävä, eikä Diegon kuuluisia raivareita oltaisi nähty niin paljon.
Entä, jos Celia ei olisi tutustunut Diegoon? Olisiko Teté ollut vähemmän kapinoiva loppujaksoissa?
Entä jos Diego ei olisi hypännyt silloin vikassa jaksossa? Silloin lopetus olisi ollut toisenlainen.
Näitähän riittää vaikka millä mitalla. Otin tuohon nyt pari, joista lähteä liikkeelle. Jossitellahan voi lähes mistä tahansa aiheesta ja välillä voi olla ihan mielenkiintoista päätyä johonkin kummalliseen ratkaisuun, mihin ehkä itse haluaa. Ja aina voi peitellä tyytymättömyyttään kirjan tapahtumiin
---
Jossitellaan, hyvät ihmiset. Areena on teidän, joten antaa palaa Keksikää myös omia jossittelun aiheita, ettei käytetä pelkästään noita. Ja jottei tästä tulisi pelkästään omien Entä jos -ajatuksien listaamista, niin suositeltavaa on myös kommentoida/jatkaa/esittää aukkoja/kehittää eteenpäin muiden jossitteluja.
Koitetaan kehittää tästä keskusteluakin, niin ei tule lukkoa tälle.