täs tulee nyt aika paljon lyriikoita
Mi Corazón-Sydämeni
Sydämeni on kyllästynyt odottamaan
se haluaa elää, ajaen sinua takaa loppuun asti
sydämeni, se on kyllästynyt näkemään unia
se haluaa mennä ulos ja tanssia kunnes se kuolee
Kautta joen, mereen asti
etsin mahdollisuuttani
jos eksyn saapumatta
tee minulle tilaa muistoissasi
muistoissasi
muistoissasi
Sydämeni ei halua enää kuunnella
se haluaa laulaa, kunnes äänensä katoaa
sydämeni, se menetti haaveensa
se haluaa lentää eikä ikinä enää tulla takaisin
Kautta joen, mereen asti
etsin mahdollisuuttani
jos eksyn saapumatta
tee minulle tilaa muistoissasi
muistoissasi
muistoissasi
Ja jos eksyn pimeydessä
mietin, että minusta on parempi haaksirikkoutua
kuin odottaa
Sydämeni on kyllästynyt odottamaan
se haluaa elää, ajaen sinua takaa loppuun asti
Kautta joen, mereen asti
kävelen etsimässä mahdollisuuttani
jos eksyn saapumatta
tee minulle tilaa muistoissasi
muistoissasi
muistoissasi
sydämeni sydämeni sydämeni sydämeni sydämeni sydämeni
Sydämeni on kyllästynyt näkemään unia
sydämeni ei halua kuulla enää
sydämeni sydämeni sydämeni haluaa paikan muistoissasi
tee minulle tilaa muistoissasi
tää oli Liramasta
Uno Más Uno Son Siete-Yksi Plus Yksi On Seitsemän
Juna-asemalla,
Polttavan auringon alla,
Puhuit New Yorkin taivaan pilvenpiirtäjistä
Katsoit merelle,
Ja sanoit lähettäväsi postikortin.
Tiesin jo että se päivä olisi viimeinen...
Nyt olen saanut paljon enemmän,
Punainen, musta, parillinen tai pariton,
Lopulta onni toi ässänkin,
Ja kristallipallon jota katsoa,
Ja seinän jolle ripustaa seitsemän hymynaamaa valokuvassa.
Tarinani eivät kerro sattumalta keksittyjä juttuja,
Kukaan ei kertonut minulle että kohtalo
Antaisi tämän mahdollisuuden.
Yksi plus yksi on seitsemän,
Kuka olisikaan arvannut,
Että on niin helppoa olla onnellinen.
Olenko ollut täällä monta vuotta?
Olenko muka voinut?
Mikä onnen hinta oikein on?
Kuka mua muistaa ja vielä kääntyy katsomaan?
Kuka onnen ohjaksia pitää käsissään?
Hyväilysi eilinen,
Lähettämätön postikortti,
Ja Los Barniesin levy
Eivät ole asioita jotka säilyvät.
Hymyillen nyt muistelen
Kun lentämisestä haaveilit,
Ei katse yllä Madridista merenrantaan asti.
Tarinani eivät kerro sattumalta keksittyjä juttuja,
Kukaan ei kertonut minulle että kohtalo
Antaisi tämän mahdollisuuden.
Yksi plus yksi on seitsemän,
Kuka olisikaan arvannut,
Että on niin helppoa olla onnellinen.
Jos täällä oli aikaa minulle
Nyt se on teille kuudelle
Kahvi jäähtyy
Sotku alkaa taas joka auringonnoususta
Paahtoleipiä on tänään kolmelle
Sotkuinen huone
Tämän perheen muotokuva ansaitsee laulun
Tarinani eivät kerro sattumalta keksittyjä juttuja,
Kukaan ei kertonut minulle että kohtalo
Antaisi tämän mahdollisuuden.
Yksi plus yksi on seitsemän,
Kuka olisikaan arvannut,
Että on niin helppoa olla onnellinen.
itse suomensin
Esperaré-Odotan
Tuuli, kantaa tätä viestiä, joka ei unohdu
Odotan, odotan.
Hän palaa, ja tuo vastauksen
Sinisen taivaan alla
Odotan, odotan.
Missä se on?
En tiedä
Vain sinä tiedät.
Kerro ettei minun tarvitse enää unohtaa elämää sydämmestäni
Sano, ettei enää tarvitse lakata unelmoimasta
Hänen silmistään ja hänen äänestään...
Tuuli, viheltää tätä kutsua
Tarkoitan sitä aikaa...
Odotan, odotan.
Mutta taas, ja antaa minulle vastauksen
Sinisen taivaan alla
Odotan... odotan.
Missä se on?
En tiedä
Vain sinä tiedät.
Kerro ettei minun tarvitse enää unohtaa elämää sydämmestäni
Sano, ettei enää tarvitse lakata unelmoimasta
Hänen silmistään ja hänen äänestään...
Sano, ettei enää tarvitse unohtaa... sano, ettei enää tarvitse unohtaa...
Sano, ettei enää tarvitse lakata unelmoimasta...
tänki tein ite
nyt meen nukkumaan ja laitan huomenna lisää.....kaks on jo käännettynä/valmiina käännöksenä varastossa......ja lisää kääntelen
Nää mun omat suomennokset ei aina välttämättä oo tähtitieteellisesti oikein, joten palautetta saa antaa