(NSF, kyl voit tulla näihi meiänki juttuihi mukaa. Vaik et Lucía kävelee jossai ja tulee juttelee meille tai jotai. Ku varmaa vähän tylsää vaa ropettaa yksinää? Tai siis iha mite haluut, aattelin vaa. )
"Eei, ku aattelin et oisitko voinu tulla mun luo ku olis ollu vähä asiaa.." Teté sanoi.
(juujuu (: ) Enää viimeinen koepaperi oli paperipinon päällä. Lucía otti paperin, tarkisti sen ja laski silmälasinsa pöydälle hieroen silmiään vähän. Lucía nousi ylös ja venytteli, kävellen ulos makuuhuoneesta alakertaan, keittiötä kohti ruokaa tekemään.
"Me tullaan koht auttamaan kattauksessa!" Guille huutaa Lucíalle keittiöön ja vie tytön mukanaan olkkariin. "Nii, kerro rakas" Guille pitää tytöstä kiinni omistushaluisesti.
"Hyvä on!" Lucía huusi takaisin Guillelle ja katsahti käytävään. Diegoa ei näkynyt missään ja se Lucíaa ärsytti. Lucía laittoi aiemmin tekemänsä paellan uuniin ja katsoi ikkunasta ulos huokaisten syväään.
Lucía katsoi Tetéen, ottaen lautasliinoja keittiön kaapeista ja taitteli niitä. "Ei mikään. Diegoa vaan ei näy, ei kuulu ja meidän piti tänään mennä katsomaan balettia vihdoinkin kahdestaan." Lucía sanoi ärtyneenä.
"Mieluummin haluan kuulla selityksen kasvokkain, kuin puhua koko kolmikon kanssa puhelimen välityksellä." Lucía sanoi Tetélle, tarkoittaen siis Diegoa, Santia ja Fitiä.
"22.30? Puol ykstoista? Koko talo hiljentynyt... eieieiei Guille, nyt et mokaa... Et kysy neuvoo keltäkää, annat vaa ajan viedä." Guille saapuu keittiöön ja kattaa haarukoita laseihin ja lautasliinoja lautasille.